Lomapalkka – Mikä se on, kenelle ja miten se lasketaan?

Lomapalkka menee muutamalla nimellä, vaikka lomapalkka on vakiintunut yleisimmäksi, sitä myös kutsutaan loma-ajan palkaksi ja vuosilomapalkaksi. Tässä kattavassa artikkelissa käydään läpi kaikki oleellinen: mikä lomapalkka on, kuinka paljon sitä maksetaan, muutama poikkeustapaus ja miten ja milloin se maksetaan.

Huom: Lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus ovat kolme eri asiaa. Tässä artikkelissa käsitellään ainoastaan lomapalkkaa. Artikkeli lomarahasta löytyy täältä.

Sisällys

1. Mikä on lomapalkka?
2. Vuosiloman kertyminen
   1. Täysi lomanmääräytymiskuukausi — 14 päivän ja 35 tunnin säännöt
   2. Esimerkit: kokoaikainen vs. osa-aikainen työsuhde
   3. Vapaajärjestelmä — kun kumpikaan sääntö ei täyty
3. Poissaolot ja lomapalkan kertyminen
   1. Osa-aikainen lomautus ja loman kertyminen
4. Lomapalkan laskeminen — kolme menetelmää
   1. Menetelmä 1: Kiinteä palkka — Viikko- tai kuukausipalkkaiset
   2. Menetelmä 2: Keskipäiväpalkka ja kerroin — tunti- ja suorituspalkkalaiset kokoaikaisessa työssä
   3. Menetelmä 3: Prosenttiperusteinen laskenta — 35 tunnin säännön piirissä olevat ja muut
5. Lomapalkan maksaminen
6. Loman pitäminen: Kesäloma ja talviloma
   1. Kesäloma
   2. Talviloma
   3. Esimerkki aikataulusta
   4. Loman siirtäminen ja säästäminen
7. Yhteenveto

Mikä on lomapalkka?

Lomapalkka tarkoittaa palkkaa, jonka työntekijä saa vuosilomansa aikana. Se on vuosilomalain (162/2005) mukainen lakisääteinen oikeus, ja laki on pakottavaa oikeutta — sopimus, jolla heikennetään työntekijälle lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön.

Lakia sovelletaan lähes kaikissa työ- tai virkasuhteessa tehtävissä töissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lain ulkopuolelle jäävät mm. osakeyhtiöiden toimitusjohtajat (jotka eivät pääsääntöisesti ole työsuhteessa yhtiöön), merimiehet (joihin sovelletaan merimiesten vuosilomalakia) sekä työntekijät, joiden alalla on työ- tai virkaehtosopimuksella sovittu vastaavasta palkallisesta vapaasta eli käytännössä esimerkiksi suurin osa opettajista.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään loman ajankohdasta tai jakamisesta, kunhan sopimus ei heikennä työntekijän asemaa. Myös työehtosopimuksilla voidaan sopia monista asioista eri tavoin kuin laissa on säädetty, esimerkiksi lomapalkan laskentatavoista tai lomakaudesta, joten oman alan TES kannattaa aina tarkistaa.

Vuosiloman kertyminen

Vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana, ja kertyneet lomapäivät pidetään seuraavana lomakautena. Kertymän määrä riippuu kahdesta asiasta: työsuhteen kestosta ja siitä, kuinka moni kuukausi lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Kertymä per täysi kuukausi määräytyy sen mukaan, kuinka kauan työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden päättyessä eli 31.3.:

• Alle vuoden jatkuneessa työsuhteessa kertyy 2 arkipäivää per täysi kuukausi ja enintään 24 päivää vuodessa
• Vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa kertyy 2,5 arkipäivää per täysi kuukausi ja enintään 30 päivää vuodessa

Nämä kaksi asiaa eivät vaikuta toisiinsa: osa-aikainen, jolla on yli vuoden työsuhde, saa saman 2,5 päivän kertymän kuin kokoaikainenkin kunhan täydet kuukaudet täyttyvät.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi — 14 päivän ja 35 tunnin säännöt

Kertymä edellyttää, että kuukausi on lain silmissä “täysi”. Tähän sovelletaan kahta eri sääntöä, ja työntekijään sovelletaan aina vain toista kerrallaan, ei molempia vuorotellen. Puolikkaat päivät pyöristetään aina ylöspäin täysiin päiviin.

14 päivän sääntö koskee kokoaikaisia ja vähintään neljänä päivänä viikossa työskenteleviä. Kuukausi on täysi, jos työntekijällä on kalenterikuukauden aikana vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Tämä on pääsääntö, ja se kattaa suurimman osan palkansaajista.

35 tunnin sääntö koskee osa-aikaisia, joilla sopimuksen mukainen työaika jää jollakin kuukaudella alle 14 päivän. Kuukausi on täysi, jos tunteja kertyy vähintään 35. Huomaa, että jos työntekijään sovelletaan 14 päivän sääntöä, hän ei voi siirtyä 35 tunnin säännön piiriin tiettyinä kuukausina vaikka 14 päivän raja ei täyttyisi.

Esimerkit: kokoaikainen vs. osa-aikainen työsuhde

Kokoaikainen, työsuhde yli vuoden

Mari työskentelee kokoaikaisesti ja hänen työsuhteensa on alkanut 1.2.2023. Maksetaan loman kertymä jaksolle, 1.4.2024–31.3.2025. Koska Marin työsuhde on kestänyt yli vuoden jakson alkuun mennessä, ja hän on kokoaikainen, voidaan soveltaa 14 päivän sääntöä.

• Sovelletaan 14 päivän sääntöä
• Kertymä: 2,5 arkipäivää/kk
• Täysiä kuukausia lomanmääräytymisvuodella 1.4.2024–31.3.2025: 12
• Lomaa yhteensä: 12 × 2,5 = 30 → pyöristetään → 30 arkipäivää

Osa-aikainen, työsuhde alle vuoden

Janne työskentelee kolmena päivänä viikossa, noin 22,5 tuntia viikossa. Työsuhde on alkanut 1.9.2024, eli se on kestänyt alle vuoden 31.3.2025 mennessä.

• Sovelletaan 35 tunnin sääntöä (alle 14 työpäivää kuukaudessa sopimuksen mukaan)
• Kertymä: 2 arkipäivää/kk
• Täysiä kuukausia 1.9.2024–31.3.2025: 7 (joka kuukaudessa kertyy ainakin 35 tuntia)
• Lomaa yhteensä: 7 × 2 = 14 arkipäivää

Vapaajärjestelmä — kun kumpikaan sääntö ei täyty

Jos työntekijä työskentelee sopimuksen mukaan kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää ja alle 35 tuntia, hänelle ei kerry varsinaista vuosilomaa. Hänellä on kuitenkin oikeus erillisen vapaajärjestelmän kautta saada vapaata 2 arkipäivää jokaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaa on vapaaehtoinen, toisin kuin vuosiloma, joten työnantaja ei voi siihen velvoittaa. Vapaan ajalta ei makseta lomapalkkaa, vaan lomakorvaus mikä on 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia.

Poissaolot ja lomapalkan kertyminen

Lomanmääräytymiskuukauden laskennassa otetaan huomioon varsinaisten työpäivien lisäksi niin sanotut työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosilomalain 7 § määrittelee poissaolotyypit, joilta loma kertyy normaalisti. Kaikilla kerryttävillä poissaoloilla on kuitenkin enimmäisaikansa. Myös se, lasketaanko raja per lomanmääräytymisvuosi, per jakso vai per lapsi, vaihtelee poissaolon perusteella. Nämä säännöt vaikuttavat suoraan loman kertymiseen, ja niiden oikea tulkinta edellyttää tarkkaa poissaolojen kirjanpitoa, mikä hoituu automaattisesti Kellota.fi:ssä, jossa helposti hoituvat myös työajanseuranta ja lomapalkkalaskelmatkin.

¹ Jos sama sairaus jatkuu yhdenjaksoisesti lomanmääräytymisvuoden yli, 75 päivän raja lasketaan per sairausjakso eikä ala alusta uudella vuodella.

² Jos lomautus keskeytyy ja alkaa uudelleen, laskuri nollautuu.

Huom: Raskaus- ja vanhempainvapaan yhteiskiintiö on enintään 160 arkipäivää per lapsi.

Osa-aikainen lomautus ja loman kertyminen

Lomautus kerryttää vuosilomaa, mutta vain tietyin ehdoin ja rajoituksin. Kokoaikainen ja osa-aikainen lomautus toimivat eri tavoin.

Kokoaikainen lomautus

Kokoaikaisessa lomautuksessa (työnteko on kokonaan keskeytynyt) lomautuksen ensimmäiset 30 työpäivää per lomautusjakso lasketaan työssäolopäivien veroisiksi, eli ne kerryttävät lomaa normaalisti. Jos lomautus katkeaa ja alkaa uudelleen, 30 päivän laskuri nollautuu.

Osa-aikainen lomautus

Osa-aikaisessa lomautuksessa (työntekijä tekee lyhennettyä työaikaa, esim. 3 päivää viikossa normaalin 5 sijaan) tilanne on erilainen: ainoastaan todelliset työssäolopäivät tai -tunnit lasketaan lomanmääräytymiskuukauden täyttymiseen. Lomautettua aikaa ei rinnasteta työssäoloon osa-aikaisen lomautuksen osalta, joten 14 päivän tai 35 tunnin kynnys voi jäädä kuukaudessa täyttymättä, ja silloin kyseinen kuukausi ei kerrytä lomaa lainkaan.

Lomapalkan laskeminen — kolme menetelmää

Vuosilomalaki määrittelee kolme laskentatapaa, ja se mitä menetelmää käytetään riippuu kahdesta asiasta: miten palkka maksetaan ja kuinka paljon töitä tehdään kuukaudessa. Välillä samalle henkilölle saatetaan soveltaa kahta laskutapaa lomapalkan eri osien laskentaa varten.

Menetelmä 1: Kiinteä palkka — Viikko- tai kuukausipalkkaiset

Tämä on yksinkertaisin tapaus ja koskee suurinta osaa suomalaisista palkansaajista. Jos saa kiinteää viikko- tai kuukausipalkkaa, saa saman palkan myös loman aikana riippumatta siitä, kumpaa ansaintasääntöä (14 päivän tai 35 tunnin) sovelletaan.

Esimerkki: Kuukausipalkkainen työntekijä, joka ansaitsee 3500 €/kk, saa loma-aikana saman 3500 €/kk.

Entä jos saa kuukausipalkan päälle muuttuvaa palkkaa, kuten provisiota, olosuhdelisiä tai muita vaihtelevia palkkaosia? Muuttuvat osat lasketaan lomapalkkaan erikseen menetelmä 2:n (keskipäiväpalkka) mukaan. Syy tähän on yksinkertainen: kiinteä palkka jatkuu lomalla sellaisenaan, mutta vaihtelevaa palkkaa ei loman aikana luonnostaan synny, joten se on kompensoitava laskennallisesti.

Menetelmä 2: Keskipäiväpalkka ja kerroin — tunti- ja suorituspalkkalaiset kokoaikaisessa työssä

Jos työntekijä ei saa kiinteää viikko- tai kuukausipalkkaa, mutta tekee töitä vähintään 14 päivänä kuukaudessa (eli käytössä on 14 päivän sääntö), käytetään keskipäiväpalkkaan perustuvaa laskentaa. Tähän kuuluvat tyypillisesti tuntipalkkaiset, provisiopalkkaiset ja muut suorituspalkkalaiset kokoaikaisessa tai lähes kokoaikaisessa työsuhteessa. Kiinteää kuukausipalkkaa ei ole, joten lomapalkka ei voi yksinkertaisesti “jatkua” vaan se lasketaan sen perusteella, mitä henkilö on keskimäärin ansainnut per työpäivä koko lomanmääräytymisvuoden aikana.

Esimerkki: Työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana 17 000 euroa 192 työpäivältä. Hänelle on kertynyt 18 lomapäivää.

1. Lasketaan keskipäiväpalkka: lomanmääräytymisvuoden ansiot (ilman ylityökorotuksia) jaetaan toteutuneilla työpäivillä + ylityötuntien kahdeksasosa:
   1. Keskipäiväpalkka = 17 000 € / 192 = 88,54 €
2. Kerrotaan tulos vuosilomalain 11 §:n kertoimella, joka riippuu lomapäivien lukumäärästä
   1. Kerroin 18 lomapäivälle = 16,4
   2. Lomapalkka = 88,54 € × 16,4 = 1 452,06 €

Vuosilomalain kerrointaulukko (valikoituja arvoja):

Miksi kerroin eikä vain lomapäivät × päiväpalkka? Kertoimessa on pieni korotus, joka kompensoi sen, että arkipäivien lisäksi lomaan sisältyy myös viikonloppuja, jotka eivät ole laskennassa mukana työpäivinä.

Menetelmä 3: Prosenttiperusteinen laskenta — 35 tunnin säännön piirissä olevat ja muut

Jos työntekijä ei saa kiinteää viikko- tai kuukausipalkkaa eikä 14 päivän sääntö täyty, käytetään prosenttiperusteista laskentaa. Käytännössä tämä koskee osa-aikaisia tuntityöntekijöitä, jotka kuuluvat 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Sama laskenta tulee kyseeseen myös silloin, jos työntekijän työaika tai palkkaustapa on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Tällöin yhtenäistä vuosikeskiarvoa ei voida laskea edellä mainituilla menetelmillä.

Tässä ei lasketa päiväpalkkaa lainkaan, koska osa-aikaisella tuntityöntekijällä työmäärä vaihtelee niin paljon, että se ei olisi mielekästä. Sen sijaan lomapalkka on yksinkertaisesti tietty prosentti kaikista lomanmääräytymisvuoden ansioista, eli mitä enemmän töitä tekee, sitä enemmän lomapalkkaa kertyy.

Prosentit:

Prosentti kasvaa vuoden jälkeen, koska pidemmässä työsuhteessa kertyy enemmän lomapäiviä (2,5 pv/kk aiemman 2 pv/kk sijaan) ja prosenttikorotus kompensoi tämän pidemmän lomaoikeuden. Ylityökorotukset jätetään laskennan ulkopuolelle.

Esimerkki: Osa-aikainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yli vuoden, on ansainnut lomanmääräytymisvuoden aikana 12 000 euroa.

• Lomapalkka = 12 000 € × 11,5 % = 1 380 €

Lomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamista. Poikkeuksena enintään kuuden päivän mittaisen loman palkka voidaan sopia maksettavaksi seuraavan normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä.

Luontoisedut (kuten puhelin-, auto- tai asuntoetu) on annettava vähentämättöminä myös loma-aikana. Jos luontoisetu ei loman aikana ole käytettävissä (esimerkiksi lounasetu) se korvataan rahana edun verotusarvon mukaan.

Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta vuosiloman määrä ja sen laskennan perusteet ilmenevät, sekä ylläpitämään vuosilomakirjanpitoa.

Loman pitäminen: Kesäloma ja talviloma

Kesäloma

Kertyneet lomapäivät 24 päivään asti on pidettävä lomakaudella, joka on 2.5.–30.9. Työnantaja päättää loman ajankohdasta kuultuaan työntekijää, mutta loman on sijoituttava lomakaudelle ellei toisin sovita. Jos kesäloma ylittää 12 päivää, se voidaan jakaa kahteen osaan töiden käynnissä pitämisen niin vaatiessa.

Talviloma

Jos työntekijälle on kertynyt yli 24 lomapäivää, ylittävä osa (enintään 6 päivää) on talvilomaa. Talviloma pidetään välillä 1.10.–30.4.

Esimerkki aikataulusta

Lomanmääräytymisvuosi 2025–2026 (1.4.2025–31.3.2026):

• Kesäloma pidetään lomakaudella 2.5.2026–30.9.2026
• Talviloma pidetään 1.10.2026–30.4.2027

Loman siirtäminen ja säästäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että yli 12 arkipäivää ylittävä loman osa siirretään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen (loman säästösopimus). Tämä mahdollistaa esimerkiksi pidempien lomajaksojen keräämisen.

Yhteenveto

Lomapalkka on lakisääteinen oikeus, joka kuuluu lähes kaikille työ- tai virkasuhteessa oleville. Kertyminen riippuu työsuhteen kestosta ja siitä, täyttyykö 14 päivän tai 35 tunnin sääntö kuukausittain. Lomapalkan laskentamenetelmä määräytyy palkkausmuodon, ja kuinka paljon töitä on tehty. Lomapalkka lasketaan ennen loman alkamista ja maksetaan kesä- ja talvilomana.